Kyläkaavat jäihin

Elinvoimalautakunta käsitteli kokouksessaan Vihdin kyläkaavoja, virallisemmin osayleiskaavoja, ja päätyi suosittamaan kunnanhallitukselle kaikkien kyläkaavaprosessien keskeyttämistä. Kaavoja on työstetty Vihdin kylissä muutamien vuosien ajan, vaihtelevalla menestyksellä. Prosessi itsessään on sinällään hyvin suoraviivainen, etsitään tonttipaikkoja, tehdään erilaisia selvityksiä ja pyydetään asiaankuuluvilta tahoilta lausuntoja, jonka jälkeen kaava voidaan hyväksyä - ellei siitä valiteta.

Kyläkaavahankkeilla oli jalo tarkoitus, sillä tavoitteena oli helpottaa rakentamista haja-asutusalueille (kyläkeskuksiin). Hankkeelle oli merkittävä tarve, sillä kunnan tilanne oli vähintäänkin heikohko poikkeuslupien käsittelyaikojen suhteen. Vihdin kyliin on kuitenkin tasaisesti ollut halukkaita muuttajia, mutta lupaprosessien kohtuuton pituus jumitti tilanteen. Kyläkaavoilla oli tarkoitus helpottaa tätä asiaa, mutta valitettavasti toisin kävi.

Kylissä kyläkaavoihin suhtautuminen herätti paljon tunteita, puolesta ja vastaan. Oltiin huolissaan mm. siitä, että säilyyhän maalaismaisemat ja sitten taas toisaalta toivottiin lisää asukkaita, jotta voitaisiin paremmin varmistaa esimerkiksi kyläkoulujen säilyvyys - sillä selväähän on, että ilman asukkaita ei oikein ole palvelujakaan. Toisia huoletti jopa pelko tonttien pakkolunastamisesta, jonka suhteen käsitykseni mukaan kaikissa kylissä saatiin kuitenkin olla ihan rauhassa. 

Vaan sitten iskikin se kuuluisa tenkkapoo. Ely ja maakuntaliitto ottivat selkeästi kannan, joka suoranaisesti vastustaa kylien kehitystä. Tuli selväksi, että heidän mielestään asumisen pitäisi olla mahdollista vain asemakaava-alueella, kuntien suurimmissa keskuksissa. 

Lisäksi kävi ilmi, että he halusivat määritellä todella monen, hyvässä kunnossa pidetyn rakennuksen ja pihapiirin suojelumerkinnöin. Toisille kiinteistöille se saattoi olla jopa omistajien toive, mutta ehkä kuitenkin useammille ajatus loi pelkoa siitä, ettei omalle tontille saakaan tehdä niitä muutoksia tai remontteja, joita on ehkä vuosikausia kaavailtu. Tervalampi ja Haimoo ovat perinteikkäitä suomalaisia kyliä, mutta loppupeleissä aika harva näiden alueiden kiinteistö aidosti haluaa saati tarvitsee näitä ehdotettuja suojelumerkintöjä. Ei ole oikein kohtuullista ajatella, että jos kiinteistöistä on pidetty huolta, se riittäisi suojelumerkinnän perusteeksi. Hyvin pidetty pihapiiri ja rakennukset ovat omistajilleen arvokkaita, mutta suojelumerkintä olisi ollut useimmille puhtaasti vain rasite. 

Jos viranomaistahot olisivat kiivaasti ajaneet pakolla läpi näitä näkemyksiään, tilanne olisi johtanut (aiheelliseen) valituskierteeseen, useampien kiinteistön omistajien toimesta. Se puolestaan olisi voinut johtaa siihen, että kunnasta ei voida antaa poikkeuslupia yhdellekään tontille tai rakennukselle, kun asian käsittely on valituskierteen vuoksi kesken. Olisimme mahdollisesti siis olleet tilanteessa, että valituskierre pitää ensin käydä loppuun, eikä yhtään poikkeuslupaa sen prosessin aikana olisi voitu lainkaan myöntää.

Kyläkaavahankkeessa oltiin ehkä hivenen myöhässä ylipäänsä. Uusi rakennuslaki astuu voimaan ensivuoden alussa ja jo nyt on uumoiltavissa, että se tulee helpottamaan haja-asutusalueiden rakentamista. Sen myötä esim emätilatarkastelu jää todennäköisesti historiaan - sinne minne se kuuluukin. Sen lisäksi kunnassa on päästy poikkeuslupien käsittelyvauhdissa rutkasti paremmalle tolalle, eli isoin pullonkaula vaikuttaa silläkin puolella helpottuneen. Tilanne on tällä hetkellä siis kaikin puolin parempi, ihan ilman kyläkaavojakin, että emme kaipaa valituskierre-rumbaa sotkemaan asioita yhtään enempää.

Kyläkaavahankkeet eivät siltikään menneet hukkaan. Ne nostivat esiin kylien asukkaiden äänen ja toiveet väljän asumisen mahdollistamisesta tulevaisuudessakin. Tehtyjä kartoitus- ja selvitystöitä voidaan hyödyntää tulevissa rakennuslupien myöntämisprosesseissa pohjamateriaalina, ja saattavatpa ne jopa helpottaa jotakuta tontin löytämisessä. 

Toivon, että kyliemme arvo Vihdin erityispiirteenä nostettaisiin siihen arvoonsa mihin se aidosti kuuluu - sijaitsemme aivan pääkaupunkiseudun kupeessa, meiltä on lyhyt matka niin Helsinkiin, Turkuun kuin Hämeenlinnaankin. Peltomaisemien keskellä meillä on aktiivisia ja vilkkaita pieniä kyläyhteisöjä, joissa yhteisöllisyys kukoistaa ja vielä on mahdollista saada lapset kyläkouluihin. Uskon, että halukkaita muuttajia väljemmän asumismahdollisuuden perässä kyllä löytyy, kunhan ne tonttien halukkaat myyjät ja halukkaat ostajat voivat helposti kohdata toisensa - siten että kuntamme viranhaltijatkin voivat rakennuslupaprosessia hoitaa viivytyksettä. Lisäksi se vaatii kunnaltamme aktiivista kylien (pienten päiväkotien ja kyläkoulujen!) markkinointia, jotta mahdolliset muuttajat ylipäänsä tietäisivät tästä mahdollisuudesta! 

Toivon, että tilanne kokonaisuudessaan paranee Vihdissä merkittävästi tulevina vuosina. On kuitenkin huomattava, että kunnassamme ei ole päästy tavoitteisiin muuttovoiton suhteen vuosikausiin. Väestön kasvukäyräennusteiden painuessa koko ajan alemmas, yhtälö on siis vähintäänkin haastava. 

Kuva Haimoon kyläkaavaillasta 4.5.2023.